Risto Volasen kotisivu

Blogi

Talvivaaraan konkretisoituu valtion johtamisen vaikeus kriisitilanteessa tai sen uhatessa. Pääministeri Katainen katsoo, että lain mukaan päätökset tämän kaltaisissa asioissa tekee ELY-keskus. Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönni tukee tätä kantaa: ”Viranomaisten toimivalta perustuu lainsäädäntöön, jolloin he ovat päätöksistä laillisessa edesvastuussa.”

 

Kysymys on pohjimmiltaan, miten toteutetaan oikeusvaltioperiaatetta, jossa toimivaltainen viranomainen ylemmän puuttumatta soveltaa lakia kaikkiin yksittäisiin tapauksiin virkavastuulla samojen perusteiden mukaan.

 

Talvivaaran historia on oma lukunsa, mutta suurten riskien ilmaannuttua se on muistuttanut äkillistä kriisitilannetta joulun 2004 tsunamissa. Silloin toimivaltaisen ulkoministeriön kanta oli, ettei konsulipalvelulain mukaan voida tehdä yleistä evakuointia. Pääministeri Vanhanen oli kuitenkin antanut toimintavaltuudet valtiosihteerilleen ja tämän perusteella hän päätti, että kaikki suomalaiset evakuoidaan valtion kustannuksella. Sen jälkeen pääministeri varmisti hallitusryhmien tuen, ja muodolliset päätökset tehtiin myöhemmin.

 

Tsunamin jälkeen hallitus kuuli oikeuskansleri Paavo Nikulaa ja KHO:n presidentin Pekka Hallbergia. Heidän mukaansa perustuslain pääministerin tehtäviä koskevan 66 §:n nojalla pääministerillä oli valtuudet toimintaansa. He myös katsoivat, ettei asiasta tulisi säätää lailla tarkemmin, koska nykyisten säädösten nojalla myös tulevaisuudessa voidaan toimia samalla tavoin.

 

Tämän linjauksen mukainen menettelytapa otettiin valtioneuvoston periaatepäätökseen Valtion kriisijohtamismallina syksyllä 2006.  Se tarjosi mahdollisuuden nostaa turvallisuustilanteiden johtamista tarpeen mukaan aina valtioneuvostoon ja UTVA:aan. Valtioneuvostolle myös rakennettiin nykyaikainen kriisijohtamisen tekninen järjestelmä. Malli toimi hyvin niin kauan kuin sitä olivat toteuttamassa tsunamin kokeneet valtioneuvoston jäsenet ja toimivaltaiset viranomaiset.

 

Puolustusministeriön virkamiesjohto kuitenkin vastusti uutta kriisijohtamismallia ja hallituksen vaihduttua keväällä 2007 se sai tuekseen puolustusministeri Jyri Häkämiehen. Puolustusminsteriön omaa sekä toimivaltaisten viranomaisten itsenäisyyttä korostava kampanja sai tuekseen vastoin hallitukselle antamaansa neuvoa myös KHO:n presidentti Pekka Hallbergin. Kampanja kärjistyi siihen, ettei viranomaisten tarvitse edes informoida ylempiä valtioelimiä. Monista tapauksista tunnettu on Arctic Sea kesällä 2009.

 

Lopulta syksyllä 2010 hallitus hyväksyi uuden Turvallisuusstrategiaan, joka romutti vuoden 2006 johtamismallin ja korostaa toimivaltaisten viranomaisten itsenäisyyttä. Tämän ministeri Häkämiehen ja pääministeri Kataisen läpi ajaman mallin mukaisesti Kataisen hallitus on myös toiminut alusta alkaen. Sitä on nyt käytetty myös Talvivaaran hitaasti kehittyvissä kriisiuhkassa, vaikka aikaa olisi ollut laajaan mobilisoinnin lisäksi myös lainsäädännöllisiin toimiin.

 

Maailmassa on yhä enemmän useiden alojen yhteisiä kriisejä ja niiden uhkia. Ne edellyttävät vahan toimintatavan muuttamista aktiiviseen ja usein nopeaan tarvittavien voimavarojen mobilisointiin valtion sisällä ja koko yhteiskunnassa. Suomen valtio ei selviä näistä haasteista nykyisellä, byrokraattiseen suuntaan viedyllä toimintatavalla. Se on myös viime vuoden joulumyrskyissä ja Talvivaarassa osoittautunut kansalaisille ja luonnolle vaaralliseksi.

 

Kun Kataisen hallitus on itse rajannut roolinsa turvallisuustilanteessa tai sen uhatessa, tulisi asiasta valmistella tarvittava lainsäädäntö. Ensiksi, toimivaltaisten viranomaisten tulee tarvittaessa informoida pääministeriä. Toiseksi, tulisi säätää millä edellytyksillä ja millä demokraattisella sekä julkisella valvonnalla pääministeri ja valtioneuvosto voivat velvoittaa toimivaltaisia viranomaisia toimimaan kriisitilanteessa tai sen uhatessa.

 

Silloin valtioneuvostolla ja sen jäsenillä olisi varmistettu ja valvottu toimivalta eivätkä he myöskään voisi vetäytyä vastuusta muiden selän taakse.

Julkaistu Helsingin Sanomissa (C 11) 10.11.2012 otsikolla: Suomen valtio ei selviä haasteista nykyisellä toimintatavalla.

10. marras, 2012