Blogi
Puhemies Paula Risikolla oli eilen ajankohtainen, mielenkiintoinen ja syvällinen puheenvuoro eduskunnan päättäjäisistunnossa.
Viime vuosisadan alussa nuorsuomalainen puolue jakautui mm. K. J. Ståhlbergin ja Eero Erkon johtamiin varpusiin ja P. E. Svinhufvud johtamiin pääskysiin. Kolmas suuntaus oli Santeri Alkion ja Kyösti Kallion maalaisliitto, joka valtiomuotokysymyksessä kannatti jatkossa varpusten tavoin tasavaltaa.
Suomen vallankumouksen torjumisen jälkeen keväällä 1918 Svinhufvudin pääskyset vaihtovat tasavaltalaisuudesta mm. J.K. Paasikiven vanhasuomalaisten rinnalla sakasalaisuuntaisiin monarkisteihin, kun taas Ståhlberg ja maalaisliiton Santeri Alkio kamppailivat tasavallan puolesta. Lopulta varpuset ja maalaisliitto voittivat tukenaan demokraattisten valtioiden voitto maailmansodassa sekä tannerilaiset demokraattisen suunnan sosialidemokraatit. Svinhufvudin pääskys -monarkistit kuitenkin perustivat joulukuussa 1918 Paasikiven vanhasuomalaisten kanssa kokoomuspuolueen ja Ståhlbergin varpuset perustivat edistyspuolueen.
Ja kuten puhemies Risikko sanoi kesällä 1919 lopulta tasavaltalainen hallitusmuoto hyväksyttiin. Silloin kuitenkin sekä kokoomus että Mannerheim vaativat enemmän peresidenttikeskeisyyttä kuin edistyksen varpuset ja maalisliitto. Mannerheim oli samaan aikaan halukas hyökkäämään Pietariin ja vallankaappauskin oli lähellä. Sen taas maalaisliitto Alkion, edistys Eero Erkon ja Rudolf Holstin sekä kokoomuksen vanhasuomalaiset Lauri Ingmanin johdolla torjuivat - viime hetkillä ratkaisevassa asemassa juuri Ingman. Sen jälkeen Mannerheim allekirjoitti hallitusmuodon 17.7. 1919.
Historian kannalta puhemies Riskon puheella on suuri arvo, koska hän eduskunnan puhemiehen paikalta juuri tuossa tilaisuudessa arvosti K.J. Ståhlbergia ja hänen tasavaltalaista aatemaailmaansa. Sitä myös korostaa se, että hän on tehtävässään toisella tavoin ollut korostamassa Svinhufvudin ja Mannerheimin meritystä ja halusi nyt tuoda esiin vielä päivän ympäristökysymysten symboliikkaa antavalla tavalla mamme tasavaltalaisen valtavirran uranuurtajan Santeri Alkion rinnalla. Lisäarvoa eduskunnan puhemiehen puheelle antaa sekin, että muussa juhlamuistamisessa tasavaltalaisia uranuurtajia ei juuri ole muistettu. Mielenkiintoista on nähdä, jatkuuko huono muisti kuitenkin muiden osalta, kun tasavaltalaista hallitusmuotoa seuraavan kesän aikana muistellaan.
Seuraavassa puhemies Paula Risikon puheen osa:
"Lähes täsmälleen sata vuotta sitten itsenäisessä Suomessa astui voimaan ensimmäinen oma perustuslaki, vuoden 1919 hallitusmuoto. Sen tärkein muotoilija oli K.J. Ståhlberg.Viime vuosisadan alussa nuorsuomalaisessa puolueessa oli kaksi ryhmää. Toinen ryhmä tunnettiin pääskyinä, toinen varpusina. K.J. Ståhlberg kuului varpusiin.
Hänen mukaansa hyvässä yhteiskunnassa ”vaaditaan uskollista ja uupumatonta työtä, ei ainoastaan henkistä ja ruumiillista työtä varsinaisessa merkityksessä, vaan myös ponnisteluja mielten, tunteiden ja tahtojen taivuttamiseksi, että asetamme yhteisen päämäärän kaikkien eroavaisuuksien ja erimielisyyksien yläpuolelle, niin että vaikeuksia ei pahenneta vaan yhteisvoimin voitetaan. "
Varpusia kannattaa siis kuunnella ja uskon, että me kaikki olemme valmiit tekemään työtä niiden pelastamiseksi niin luonnossa kuin politiikassakin."
11. huhti, 2019
