Risto Volasen kotisivu

Blogi

Eilen oli Washingtonissa Senaatin puolustusvaliokunnan kuuleminen. Myös Ämari ja ilmaharjoitus saivat lisää taustaa, kun Zbigniew Brzezinski perusteli lisää amerikkalaisia sotilaallisia panostuksia Baltian maihin. Twittasin hyvälle tuttavalleni Atlantic Councilin yhdelle johtajalle Damon Wilsonille, että tämä merkitsisi Ukrainan kriisin laajentamista Itämerelle. (LINKKI, TÄSTÄ)

Perusteluna on se, että meillä on täällä pohjoisessa Euroopassa saavutettu mm. vuoden 1997 Clinton-Jeltsin sopimuksella vakaus jo 1990 -luvun lopullta alaken. On varmaa, että yhden puolen toimi johtaa vastatoimeen. Tästä myös johtuu, ettei Saksan liittokansleri Angela Merkel (TÄSTÄ) ole innostunut uusiin tukikohtiin itäisessä Euroopassa, ja ne ovat ongelmia myös kevään 1997 Venäjä-Nato sopimuksen kannalta.

Presidentti Niinistön Suomen linjaksi määrittämään aktiiviseen vakauspolitiikkaan kohdistetaan nyt kotimaassa voimakkaita paineita. Niitä paineita tulee nyt myös muualta. Ongelmaa ei valitettavasti voi ratkaista sanomalla, ettei Ämarin harjoitukseen osallistuminen ole linjakysymys. Itämeren alueella menossa on jo vuosia ollut vähitellen voimistuva kummankin osapuolen sotilaallisten toimien ja vastatoimien kierre, johon Kataisen-Stubbin hallitus on vienyt Suomea yhä enemmän mukaan.

Kysymys on nyt keskeisesti siitä, voimistetaanko Itämeren alueella vakautta horjuttavaa kierrettä vai päästäänkö takaisin vakautta vahvistalle tielle. On tärkeätä, että suomalaiset laajalla rintamalla puolustavat vakauspolitiikkaa ja siis rauhaa ja turvallisuutta suomalaisille ja kaikille pohjoisen Euroopan asukkaille.

Laajempi perustelu: "Ukrainan kriisi ja Suomen ulkopolitiikka" (TÄSTÄ)

22. tammi, 2015