Keski-Uusimaa on nyt Ilta-Sanomien jälkeen toinen media, joka on käsitellyt 2004 tsunamin suomalaisia pelastustoimia. Valtamedia on tähän asti piilottanut sekä oman hitautensa että sitä nopeamman hallituksen. Neloskanavan ohjelmakokonaisuus on vielä kesken. Suomen Kuvalehti toimi jo joitakin vuosia sitten.
Oikealla tiedolla olisi sinänsä arvoa, mutta suuri ongelma on se, ettei maan kriisijohtamisen järjestelmän puutteita haluta nytkään avata. Edistystä on tapahtunut erityisesti tilannekuvatoiminnassa, josta eduskunnassa on nyt lakiesitys. Samoin Vanhasen II hallituksen aloittamasta kyberturvllisuudelle välttämättömästä Turvaverkosta on lakiesitys. Myönteinen askel oli myös viime kesän asetustasoinen valtioneuvoston ohjesäännön tarkistus, joka toteaa valtioneuvoston kanslian tehtävän häiriötilanteiden hallinnan yleisessä yhteensovittamisessa.
Takaiskuiksi voi sanoa valtioneuvoston kansliassa toteutumassa olevan byrokratian, jossa turvallisuusyksikkö siirretään ministeriöiden uuden yhteisen hallintoyksikön alimpaan portaaseen - kun se aikaisemmin on ollut operatiivisissa tilanteissa suoraan pääministerin ja hänen valtiosihteerinsä alaisuudessa. Mainittakoon, että sama virhe tehtiin aikoinaan sisäministeriössä kun Suojelupoliisi siirrettiin Poliisihallituksen alimpaan kerrokseen. Sitä ollaan nyt korjaamassa.
Merkittävämpi takaisku ovat Tilannekeskusta koskevan lain perustelut. Valtioneuvoston kanslia on siitä päätellen kohdannut toimivaltaisten ministeriöiden ja virastojen vastarinnan ja joutunut antamaan periksi. Perustelut korostavat jälleen toimivaltaisten ministeriöiden ja viranomaisten toimia ilman suuremmissa kriiseissä välttämätöntä pääministerin vastuunottoa - eikä pääministeriä edes mainita. Merkittävin ongelma on jatkuvasti, ettei ole olemassa erityistä lainsäädäntöä toimivaltasuhteista useita hallinnonaloja koskevissa, laajoissa kriisitilanteissa. Kataisen hallituksenkin aikanakin on törmätty tämän suomalaisen putki-teräskatto -hallinnon vaarallisuuteen esimerkiksi alkuajan joulumyrskyissä, Thor Libertyn tapauksessa sekä erityisesti Talvivaarassa.
Tästä seuraa, että myös tulevaisuudessa 2004 tsunamia vastaavassa tai pienemmässäkin kriisissä pääministeri joutuu kohtaamaan toimivaltansa suojiin piiloutuvat viranomiset, ottamaan vastuun ilman erityislainsäädäntöä - ja samalla varautumaan siitä seuraavaan mahdolliseen oikeudelliseen, taloudelliseen ja poliittiseen tuomioon.
Saatoin silloin kymmenen vuotta sitten koko ajan aavistaa pääministeri Vanhasen huikean yksinäisyyden, kun muu poliittinen johto katsoi miten miehen käy - eikä vieläkään ole tullut esiin kohtuudella odotettavilla sanamuodoilla.
Tuleville pääministereille voi suositella vastuuvakuutusta, sillä he voivat joutua ottamaan kriisitilanteissa vastuita ja siitä seuraavia riskejä, joista tavallisilla omakotitalojen omaisuuksilla ei selviä
21. joulu, 2014