Risto Volasen kotisivu

Blogi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viime viikolla uutisoitiin laajasti Stockmannin kriisistä. Tänään Helsingin Sanomissa on laaja artikkeli ”Tarvitaanko omia työpisteitä? Ne kumpikin ovat esimerkkejä samasta suuresta vyörystä eli keskittävien aatteiden kriisistä ja alkaneesta hajauttamisen vuosisadasta.

 

 

Kaikkialla maailmassa uusi teknologia edistää hajauttamista kiihtyvällä vauhdilla. Ihmiset menevät yhä vähemmän ostoksille suurkaupunkien keskustojen tavarataloihin ja käyttävät yhä enemmän hajautettuja kauppapaikkoja, postimyyntiä ja lähellä olevia myymälöitä.

 

 

Kun jokin aika sitten kävin parin vuoden tauon jälkeen Washingtonissa, sieltä oli lopetettu kaksi ainoata suurta kirjakauppaa. Paikalliset kertoivat saman hengen menevän nyt laidasta laitaan läpi kansantalouden.

 

 

Helsingin Sanomat kertoo tänään, ”miten nimetyt työpisteet katoavat monelta työpaikalta”. Tämä malli ei tietenkään sovi jokaiseen työyhteisöön, mutta monessa se on myös ollut välivaihe seuraaviin askeliin.

 

 

Yritysten ja yksityiset läppärit ovat yhä useammin sama asia ja monien tulevaisuuden yritysten monilla työntekijöillä ei ole edes fyysistä rakennusta työpaikkana, vaan he saavat tehdä työnsä missä haluavat. Kokouksiin ei matkusteta vaan omien työyhteisöjen ja asiakkaiden kanssa videokonferenssit pidetään tuolta monitoiminäppäriltä eri puolilta maata ja maapalloa.

 

 

Kauppojen lisäksi suurkaupunkien keskustoista purkautuvat monet yritysten päämajat ja hotellit. Lentäminen ja liikenteen saaste vähenee. Ihmiset etsivät asuinpaikkansa lähimmilleen ja itselleen hajautetuista, luonnonläheisistä, arkiturvallisista puutarhakaupungeista. Niissä monet arjen tarvittavat palvelut ovat kävely- tai pyörämatkan päässä.

 

 

Keskitetyt byrokratiat purkautuvat ja lähidemokratia nousee jälleen. Suomessa on keskittämisaatteilta vielä säästynyt hajautettua rakennetta, jonka mobilisoinnissa ja dynaamisessa verkottumisessa on maamme tulevaisuus. Samalla nyt voi todeta julkisen sektorinkin nykyisten keskittämishankkeiden kuuluvan kivikauteen.

 

 

Suomessa uusi aika tuo suuria muutoksia perinteisiin keskittämisideologioihin. Tämä johtuu siitä että meillä pääkaupunki rakennettiin Pietarin mallin mukaiseksi siten, että palvelusväki ja halot tuodaan maakunnista. Polttoaineeksi tosin on otettu hiili, mutta perheiden hyvinvointi ja uuden sukupolven syntymisen ja kasvamisen tarpeet on jatkuvasti laiminlyöty – ja se tie on nyt kuljettu loppuun. Kun liikkumisen tarve vähenee, perinteisten keskittämisaatteiden lisäksi tulevat kestämättömiksi myös uudemmmat keskittämisargumentit.

 

 

Kaikille suomalaisille tärkeän pääkaupunkimme pelastaa – ei sote-metropoli –hallinto – vaan sen sisäinen uudistuminen ja sen kanssa verkottuvat elinvoimaiset kunnat ja maakunnat Uudellamaalla ja koko maassa. Siihen kuuluu myös globaali verkottuminen ja asemoituminen siitä seuraavan kanainvälisen hajautuksen vastaanottajaksi - ja jälleen tarvittavan kansainvälisen liennytyksen kotikaupungiksi.

 

 

Tietenkin globaaliin hajautukseen kuuluu myös Henry Kissingerin uudessa kirjassaan analysoima suvereenin Westafalenin valtion merkityksen uusi nousu torjumaan lännen ja idän suurvaltojen universalaismia eli ajatusta, että ne edustaisivat koko ihmiskunnalle tai mantereelleen yleipätevää tai ainoata oikeaa mallia. 

 

P.S.

Suraavassa kootusti keskeisiä hajauttavia teknologioita: http://www.shareable.net/blog/21-technologies-that-will-decentralize-the-world

 

 

1. marras, 2014