Risto Volasen kotisivu

Aselasti Ukrainaan, analyysi. TÄSTÄ:

http://www.ristovolanen.fi/118302917/2074306/posting/aselasti-ukrainaan-analyysi

Ukrainan aselastiin ja kevään ilmatilaloukkaukseen liittyvät ongelmat osoittavat tilannekuvatoimintaa ja koko kriisijohtamista koskevien säädösten kehittämisen tarpeen. Nykyisellä toiminnalla on tietenkin säädösperusta perustuslaista valtioneuvoston kansliaa koskevaan asetukseen, mutta ei ole erityistä lakia, joka velvoittaisi toimivaltaiset viranomaiset informoimaan valtionjohtoa. Seuraavassa nykyisen asetelman taustana suora lainaus tapaustutkimuksesta "Tsunami 2004: 'Khao Lakissa kaikki hyvin?' (Hellenberg, Visuri, Talvitie, Volanen. "Myrskyn silmässä, Suomi ja uudet kriisit" WSOYpro 2011)

"Valtion kriisijohtamismallin alku

Tsunamin jälkeen oli ensimmäinen ajatus, että uudenlaisten siviilikriisien osalta lainsäädännössä olisi aukko, ja se tulisi korjata. Hallitusryhmien puheenjohtajat pitivät asiasta neuvottelun, johon kutsuttiin asiantuntijoiksi oikeuskansleri Paavo Nikula ja Korkeimman Hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg.

Heidän neuvonsa kuitenkin oli, ettei uutta lainsäädäntöä tarvita, koska tsunamissa pääministeri oli toiminut perustuslain mukaisella tavalla. Sen mukaisesti voitaisiin toimia myös jatkossa vastaavissa tilanteissa. Perustuslain mukaan (PL 66 §., alleviivaus RV) ”Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta”.

Asiat, kuten kriisitilanteen hoito, taas voidaan nostaa valtioneuvoston tasolle pääministerin tai toimivaltaisen ministerin esityksestä. Lisäksi valtioneuvostolain mukaan pääministeri voi valtuutta valtiosihteerinsä edustamaan itseään asioiden valmistelussa.

Epäilemättä tsunamin jälkeisessä tilanteessa uusi perustuslain tulkintaa auttava kriisijohtamisen lainsäädäntö olisi saanut tuen kansalaisilta ja eduskunnalta. Hallituksen johto hyväksyi kuitenkin Hallbergin ja Nikulan neuvon.

Valitun linjan mukaisesti päätettiin määrittää perustuslakiin ja muuhun lainsäädäntöön perustuva Valtion kriisijohtamismalli valtioneuvoston periaatepäätöksenä Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian (YETT) tarkistuksen yhteydessä.

Valtioneuvoston periaatepäätös ei ole uusi oikeudellinen normi vaan hallituksen tahdonilmaisu, miten normien puitteissa toimitaan tai miten niitä tulee kehittää. YETT taas oli Vanhasen I hallituksen aloittama koko valtion kattava turvallisuutta koskeva suunnitelma. Samalla näin määritetty Valtion kriisijohtamismalli oli myös hallituksen vastaus presidentti Ahtisaaren tutkintalautakunnan suosituksiin. Kumpikin päätös tehtiin valtioneuvoston istunnossa marraskuussa 2006. Niiden pääasiallinen sisältö myös esitettiin eduskunnan hallintovaliokunnalle, jolla ei ollut niihin huomauttamista. Mallin perusidea oli yksinkertaisesti nostaa häiriö- ja siviilikriisitilanteessa johtamisen tasoa joustavasti yksittäisestä paikallisesta viranomaisesta aina ministeriöön, pääministeriin ja valtioneuvostoon asti."

Jo talvella 2006 YETT:n valmistelun aikana tämä malli sai eri puolilla hallintoa myös vastahankaa. Siitä alkoi monivaiheinen kehitys, joka on osoittanut moneen kertaan perustuslakia toteuttavan erityslainsäädännön tarpeen.

Yleiskuva