Risto Volasen kotisivu

Blogi

 

(PS lopussa 25.3.2014. Myös Kokoomukselle Pyrrhoksen voitto)

 

 

 

 

 

 

 

 

Liityin Keskustaan syksyllä 1967, mutta koko aikana en ole kokenut niin uskomatonta tilannetta kuin nyt. Puolueen johto sivuuttaa salaa kaikkien puolue-elinten päätökset kotikunta-maakunta –mallista ja alkaa kannattaa kaikkein keskittävintä mallia viiteen ”miljoonapiiriin” ja ”vahvaan kansalliseen ohjaukseen”.

Kataisen hallituksen kunta- ja soteuudistusten lähtökohtana oli Kokoomuksen ajatus keskittää Suomen julkinen hallinto kymmeneen keskuskaupunkiin. Samaan kokonaisuuteen on kuulunut noin 200 kunnan ja maakuntatasoisen hallinnon hävittäminen.

Kokoomuksen mallille Keskusta esitti vaihtoehdoksi kotikunta-maakunta –mallin turvaamaan  kansalaisten tasavertaiset palvelut sekä mobilisoimaan kuntia, maakuntia ja koko maata vastaamaan uuden ajan haasteisiin. Myös suuri osa sosialidemokraateista heräsi lopulta näkemään, mitä vaaraa oikeiston suunnitelma merkitsisi heidän perinteisesti vahvoille kunnilleen.

Nyt ainakin Keskustassa ohi kaikkien demokraattisten elimien tehty neljän puoluejohtajan sopimus esittää, että nykyinen kuntien sosiaali- ja terveystoimi keskitettäisiin useita nykyisiä maakuntia ja jopa lähes sata kuntaa käsittävään viiteen alueeseen. Käytännössä tätä rakennetta seuraisi muu julkinen toiminta. Kun Keskustan ohjelma on ollut työ kuntien ja maakuntien puolesta, puheenjohtajien malli johtaisi tosiasialliseen kuntien ja maakuntien häviöön.

Voidaan sanoa, että viisi aluetta ovat kuntayhtymiä, jolloin kaikki kunnat saavat edustuksensa niiden hallintoon. Reaalisesti ylhäältä piirrettyjen epähistoriallisten alueiden muutamat keskuskaupungit jakaisivat keskenään alueensa voimavarat ja jättäisivät muille peruskoulun ja susia.

Keskustan kotikunta-maakunta –malli oli myös osa puolueen kunnallisvaaliohjelmaa. Keskusta ei puolueena kestä sitä, että sanoutuu irti äänestäjille antamastaan lupauksesta. Myös seuraavien eduskuntavaalien kannalta olisi mahdoton tilanne, että puolue nyt tukisi Kataisen hallituksen kestämätöntä sote -sotkua ministeri Vapaavuoren radikalisoimassa suunnassa viiteen alueeseen.

Yksityisessä itse omistetussa yrityksessä toimitusjohtaja voi muuttaa mielensä hetkessä ja toimia sen mukaan. Suuressa kansanvaltaisessa kansanliikkeessä se ei ole mahdollista, kun kyseessä on vielä satojen tuhansien suomalaisen arkipäivän elinehdot. Siksi olen Keskustan jäsenenä ja äänestäjänä sitä mieltä, että Keskustan demokraattisten elinten tulisi nyt todeta, etteivät ne yhdy puheenjohtaja Sipilän tekemään sopimukseen. Lopullisesti asia tulisi käsitellä Keskustan kesäkuun puoluekokouksessa Turussa.

 

 

PS. 25.3.2014.

Myös Kokoomukselle Pyrrhoksen voitto.

Kokoomus läksi hakemaan vahvaa peruskuntaa, joka pystyisi hallitsemaan kokonaisuutena koko sosiaali- ja teveyssektorin. Oppositio kyllä pelasti kokoomusjohtoisen hallituksen, ja sopimuksen äärimmäinen keskittäminen vastaa kokoomuksen ideologiaa. Mutta nyt kokoomus saa heikon kunnan ja viisi mammuttimaisen vahvaa ja irrallista sote -hallintoa - mikä on päivastainen tulos kokoomuksen tavoitteeseen verrattuna.


Uudet sotealueet ovat nyt korostetuksi non-profit organisaatioita ja sellaisena niin suuria, ettei Suomen oloissa kukaan pysty niitä edes niiden omassa johdossa hallitsemaan, puhumattakaan sopimuksen "yksiportaisella" hallinnolla. Tilanne radikalisoituu pääkaupunkiseudulla, jossa suuniteltu metropolihallinto veisi kunnilta myös kaiken kaavoituksen. Mitä jää jäljelle edes Helsingin kaupungista muuta kuin valita edustajat näihin kuntayhtymiin ja maksaa laskun mukaan niiden kustannukset?

23. maalis, 2014