Risto Volasen kotisivu

Carl Haglund oli aamulla televisiossa ja puhui osan uusien NATO -harjoitusten taustasta.

Puolustusministerin mukaan Suomea on pyydetty ja Suomi on menossa mukaan NATO:n tiivistyviin harjoituksiin. Hän perusteli asiaa Afganistanin jälkeisellä tilanteella ja sekin on osa kokonaisuutta. Varmaan on myös niin, että pyyntö kumppanimaalle on tuore, vaikka kyseessä NATO:n vanha ”The Connected Forces Initiative” eli yhdistettyjen joukkojen aloite.

”CFI:n” ideana on pienenevien resurssien keskellä yhdistää eri NATO -maiden koulutusta, johtamista ja ajattelutapaa samaan tapaan kuin ”Smart Defense” pyrkii yhdistämään materiaalisia voimavaroja. Keskeinen tausta on myös Yhdysvaltojen päätös vetää joukkoja Euroopasta ja paikata sitä Yhdysvaltoihin sijoitettujen joukkojen lähettämisellä rotaatioperiaatteella harjoittelemaan Eurooppaan eurooppalaisten kanssa.

Kaiken muun NATO:n hämmingin keskellä on vaikea vielä sanoa, mitä tästä hankkeesta tulee, mutta ensimmäinen Suomen testi tulee tonennäköisesti olemaan osallistuminen lokakuussa Baltian maissa ja Puolassa  pidettävään suureen NATO:n Steadfast Jazz 2013 harjoitukseen. Se on sattumalta samaan aikaan kuin samalla suunnalla Venäjän Zapad 2013 -harjoitus. Voi myös olla, että Suomesta lupaus mukaan menosta on jo annettu ja Haglundin ajoitus pehmustaa sen julkistamista.

Asialla on laaja poliittinen puolensa. Pelkästään rahan kannalta katsoen niukkuus tuntuu vaikuttavan kotimaan harjoituksissa, mutta ei näissä uusissa tai Islannissa.

Haglund myös kertoi jälleen, että Suomi huolehtii itse puolustuksesta. Kysymys on saman hallituksen puolustusministeristä, jonka turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon eduskunta on ensi tiistaina vastaamassa, ulkoasiainvaliokunnan mietinnöllä. Sen mukaan on tosiasia, että ”liittoutumattomuuden aukoton toteuttaminen keskinäisriippuvuuksien maailmassa ei ole tosiasiassa käytännössä enää täysin mahdollista”.

Kun sodassa ei voi olla yhtä aikaa vähän liittoutunut ja vähän liittoutumaton, ulkoasiainvaliokunnan mietintö on vastoin hallitusohjelmaa, itse selontekoa sekä Tasavallan presidentin linjauksia kotimaassa ja ulkomaille. Kun maan enemmistöhallitus ei ole puuttunut poliittisella enemmistöllään eduskuntakäsittelyn aikana maan ulkopolitiikan kannalta tärkeimmän kohdan muotoiluun, se menee eduskunnan lisäksi myös sen tiliin.

Mietinnön tekstin muodollisen tulkinnan pohjalta ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Pertti Salolainen oli oikeassa, vaikka olenkin eri mieltä itse asiasta. Vastatessaan puolustusvaliokunnan puheenjohtajalla Jussi Niinistölle, Salolainen sanoi: ”Suomen osallistuminen tiiviimpiin Nato-harjoituksiin sopii yhteen ulkoasiainvaliokunnan näkemysten kanssa. Tämä on linjassa sen kanssa, mikä on eduskunnan ajattelu ulko- ja turvallisuuspoliittisessa mietinnössä. Siinä nimenomaan lähdetään siitä, että Suomi osallistuu intensiivisesti ja tehokkaasti Nato-harjoituksiin, EU -yhteistoimintaan, Pohjoismaiseen yhteistoimintaan ja Northern Groupin sotilaalliseen yhteistoimintaan.”

Jännityksellä odottaa, herääkö kukaan muu kuin Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie ennen tiistaita ihmettelemään missä mennään.

Voi myös yhtyä Helsingin Sanomien Kari Huhdan arvioon tilanteesta:

”Suo­mes­sa on ta­ka­na mo­ni­vuo­ti­nen he­del­mä­tön väit­te­ly Na­tos­ta. Li­säk­si pe­rin­teis­ten puo­lus­tus­rat­kai­su­jen kan­nat­ta­jat läh­ti­vät liik­keel­le tois­sa vuon­na vas­tus­ta­maan sääs­tö­jä ja puo­lus­tus­voi­mauu­dis­tus­ta. Vii­mei­nen erä on käy­ty poh­jois­mai­sen puo­lus­tus­yh­teis­työn ra­jois­ta.

Kiis­te­lys­sä tul­tiin mer­kit­tä­vään kään­ne­koh­taan per­jan­tai­na, kun edus­kun­nan ul­ko­asiain­va­lio­kun­ta hy­väk­syi yk­si­mie­li­sen mie­tin­nön hal­li­tuk­sen tur­val­li­suus­po­liit­ti­ses­ta se­lon­teos­ta.

Asian­tun­ti­ja päät­te­li, et­tä pe­rus­suo­ma­lai­set ja kes­kus­ta ei­vät enää aio käyt­tää puo­lus­tus­ta op­po­si­tio­po­li­tii­kas­sa vaan ovat kään­tä­neet kat­seen­sa vuo­den 2015 vaa­lei­hin ja sen jäl­kei­siin mah­dol­li­siin hal­li­tus­paik­koi­hin. Vie­lä vä­hän ai­kaa sit­ten puo­lueet hauk­kui­vat ää­nek­kääs­ti Is­lan­nin il­ma­val­von­ta­har­joi­tus­ta. Nyt ne hy­väk­syi­vät muo­toi­lun, jon­ka mu­kaan "so­ti­laal­li­nen liit­tou­tu­mat­to­muus ei käy­tän­nös­sä ole enää täy­sin mah­dol­lis­ta kes­ki­näis­riip­pu­vuuk­sien vuok­si".

Osaltani ihmettelen myös Keskustan edustajien toimintaa ulkoasiainvaliokunnassa. Kysyä voi myös muodollista puolta puolustusvaliokunnan puheenjohtajaa Jussi Niinistöltä. Miten on mahdollista, että ulkoasiainvaliokunta ydinkysymyksessä poikkeaa selkeästi asiasta eduskunnassa vastaavan puolustusvaliokunnan lausunnosta?

Jussi Niinistö sanoi YLE:n haastattelussa toisen asian niin kuin se on: ”Suomi on jo Nato-yhteensopivampi kuin moni Naton jäsenmaa”.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintien kommentoi Niinistöä, että ”Onpa kummallista puhetta perussuomalaiselta puolustusvaliokunnan puheenjohtajalta”. Lapintien blogi kertoo, miten tietämätön hallituspuolueen keskeinen henkilö on siitä, mitä hallituksessa ja maassa tapahtuu.

Ensi tiistain turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon käsittely eduskunnassa ulkoasiainvaliokunnan mietinnön pohjalta on varsin merkittävä. Ellei mitään yllättävää tapahdu, sen muotoiluja sotilaallisesta liittoutumattomuudesta ja muita kritiikkiä ansaitsevia kohtia tutkitaan tarkasti vähänkin Suomesta kiinnostuneiden maiden suurlähetystöissä, ulkoministeriöissä ja pääesikunnissa.

Kovin pitkään ei voi pelata kaksilla korteilla. Nyt toisilla sulautetaan puolustusvoimia NATO:on ja toisilla kielletään sen jäsenyys.

Yleiskuva