Risto Volasen kotisivu

Olen seurannut maamme ulkopoliittista päätöksentekoa runsaat 40 vuotta, viime vuosikymmenellä myös varsin läheltä. Uuden Turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon käsittely eduskunnassa on jotakin aivan uutta.  

1. Sotilaallinen liittoutumattomuus

Itse selonteossa sanotaan mm. seuraavasti:

”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka harjoittaa yhteistyötä Pohjois-Atlantin liiton kanssa sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä. Suomi ei nykyisen hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista.”

”Sotilasliittoon kuulumattomana maana Suomi varautuu sotilaallisten uhkien torjumiseen ilman ulkopuolista tukea ja ylläpitää tämän vuoksi kaikkia puolustusjärjestelmän suorituskykyalueita. Suomen puolustusjärjestelmän ydin on puolustusvoimien tuottama sotilaallinen puolustuskyky. Sotilaallisen puolustusjärjestelmän kaikki avainsuorituskyvyt on pidettävä puolustusvoimien hallussa.”

Ulkoasiainvaliokunnan mietinnössä (1/2013 vp) sanotaan mm. seuraavasti:

”Asiantuntija-arvioiden mukaan kansallista identiteettiä ja omaa kansallista puolustuskykyä korostava on edelleen yleistä, vaikka sotilaallisen liittoutumattomuuden aukoton toteuttaminen keskinäisriippuvuuksien maailmassa ei ole tosiasiassa käytännössä enää täysin mahdollista. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa tuotiin esiin tähän tosiasiaan liittyvä turvallisuus- ja puolustuspoliittisen verkottumisen tarve ja toisaalta turvallisuuspolitiikkaan oleellisesti kuuluva kansallisen riippumattomuuden korostaminen.”

Oleellista tässä on se, että valiokunta ja jos eduskunta sen mietinnön hyväksyy itse eduskunta toteaa tosiasiaksi, ettei sotilaallisen liittoutumattomuuden toteuttaminen ole mahdollista. Kysymys on koko ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmakivestä. Lauseeseen liittyvät lievennykset eivät muuta asiaa, koska sotatilassa ei voi olla osittain liittoutumaton. Jokainen Suomea seuraava suurlähetystö, ulkoministeriö ja pääesikunta tekee lausumasta yhden ainoan johtopäätöksen.

Kaiken lisäksi muotoilu ei sisälly tässä asiassa asiantuntijavaliokunnan eli puolustusvaliokunnan lausuntoon, vaan on syntynyt ulkoasiainvaliokunnassa.

Kysymykset.

Kun perustuslain mukaan Tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa päättää ulkopolitiikasta, mikä on perustuslaillinen tilanne, jos eduskunta päättää toisin ulkopolitiikan peruskysymyksestä?

Jos eduskunta päättää toisin kuin hallitus ulkopolitiikan peruskysymyksestä, mikä on hallituksen asema parlamentaarisen luottamuksen kannalta?

2. Valtion suvereniteetti

Ulkoasiainvaliokunnan mietintöön sisältyy seuraava lausuma:

”On selvää, että puolustusta koskevat päätökset ovat vaikeita, koska niitä pidetään valtiosuvereniteetin ydinalueena. Suomen kuten muidenkin EU-jäsenmaiden kannalta on kuitenkin arvioitava yhteistyön merkitystä suhteessa EU-yhteistyöstä saatavaan lisäarvoon.”

Kysymys

Kun perustuslain mukaan Suomi on täysivaltainen eli suvereeni tasavalta, onko mahdollista, että eduskunta mietinnön hyväksymällä voi suhteellistaa suvereniteetin ja spekuloida sen vaihtoarvosta suhteessa EU-yhteistyöstä saatavaan lisäarvoon?

Lisäksi

Ensimmäisestä kysymyksestä seuraava monin osin kohdalleen osuva arvio.

HELSINGIN SANOMAT 28. huhtikuuta: Itämerestä on taas tullut rauhaton meri.

HS-analyysi, Kari Huhta

”Suo­mes­sa on ta­ka­na mo­ni­vuo­ti­nen he­del­mä­tön väit­te­ly Na­tos­ta. Li­säk­si pe­rin­teis­ten puo­lus­tus­rat­kai­su­jen kan­nat­ta­jat läh­ti­vät liik­keel­le tois­sa vuon­na vas­tus­ta­maan sääs­tö­jä ja puo­lus­tus­voi­mauu­dis­tus­ta. Vii­mei­nen erä on käy­ty poh­jois­mai­sen puo­lus­tus­yh­teis­työn ra­jois­ta.

Kiis­te­lys­sä tul­tiin mer­kit­tä­vään kään­ne­koh­taan per­jan­tai­na, kun edus­kun­nan ul­ko­asiain­va­lio­kun­ta hy­väk­syi yk­si­mie­li­sen mie­tin­nön hal­li­tuk­sen tur­val­li­suus­po­liit­ti­ses­ta se­lon­teos­ta.

Asian­tun­ti­ja päät­te­li, et­tä pe­rus­suo­ma­lai­set ja kes­kus­ta ei­vät enää aio käyt­tää puo­lus­tus­ta op­po­si­tio­po­li­tii­kas­sa vaan ovat kään­tä­neet kat­seen­sa vuo­den 2015 vaa­lei­hin ja sen jäl­kei­siin mah­dol­li­siin hal­li­tus­paik­koi­hin. Vie­lä vä­hän ai­kaa sit­ten puo­lueet hauk­kui­vat ää­nek­kääs­ti Is­lan­nin il­ma­val­von­ta­har­joi­tus­ta. Nyt ne hy­väk­syi­vät muo­toi­lun, jon­ka mu­kaan "so­ti­laal­li­nen liit­tou­tu­mat­to­muus ei käy­tän­nös­sä ole enää täy­sin mah­dol­lis­ta kes­ki­näis­riip­pu­vuuk­sien vuok­si".

Yleiskuva