Risto Volasen kotisivu

Näinä päivinä 100 vuotta sitten Suomessa käytiin rankkaa kamppailua tasavaltalaisten ja monarkistien välillä. Eduskunnassa oikeiston ruotsalaisen puolueen äänin oli hyväksytty monarkisten hallitusmuoto toisessa käsittelyssä 13. heinäkuuta äänin 57-52. Tasavaltalainen maalaisliitto ja nuorsuomalaiset olivat jääneet vähemmistöön, mutta maalaisliiton eduskuntaryhmä oli ilmoittanut äänestävänsä lain kiireelliseksi julistamista vastaan. Niin kävikin kolmannessa käsittelyssä 7. elokuuta ja lain hyväksyminen siirtyi yli vaalien.

Vaalien jälkeen monarkistisen perustulain tappio olisi ollut varmaa, koska eduskunta oli nyt vajaalukuinen. Vallankumouksen jäljiltä sosialidemokraattien 92 edustajasta vain selkeästi sitä vastustanut Matti Paasivuori oli paikalla. SDP:n kansanedustjista 54 oli paennut Neuvosto-Venäjälle.

Eduskunta oli nyt lomalla, ja koko maassa oli asiasta kansalaiskokouksia. Tässä vaiheessa Helsingin Snomien linja oli selkeästi tasavaltalainen, mistä kertoo tämäkin maalaisliiton piirikokouksen julkilaustuman julkistaminnen.

Senaatti kuitenkin käynnisti toimet saksalaisen kuninkaan löytämiseksi ja maalaisliittolaiset Kyösti Kallio ja E.Y. Pehkonen erosivat.

Lokakuussa J.K. Paasikiven hallitus vielä kerran yritti uutta monarkistista hallitusmuotoa. Monarkistien ja saksalaisten painostus oli ollut voimakasta, ja nyt kansanedustaja Helsingin Sanomien päätoimittaja Eero Erkkokin äänesti monarkistisen perustuslain puolesta. Laki sai tynkäeduskunnassa enemmistön, mutta lopulta 8. lokakuuta sekin äänestettiin yhdellä äänellä lepäämään yli vaalien paljolti maalaisliiton Santeri Alkion taistelun ansiosta.

Näin Suomeen valittiin 9. lokakuuta 1918 saksalainen kuningas Hessenin Fredrik Kaarle oikeiston ja ruotsalaisten äänin vuoden 1772 hallitusmuodon pohjalta. Tasavaltalaiset eivät osallistuneet valintaan millään tavoin. Tuossa vaiheessa Saksa oli kuitenkin jo häviämässä maailmansodan. Kun Saksan tappio sinetöitiin aseleposopimuksella 11. marraskuuta, toteutui myös Svinhufvudin ja Paasikiven monarkistis-saksalaisen linja umpikuja, ja kumpikin jätti paikkansa.

Valtionhoitajaksi valittiin Mannerheim, jonka ongelmaksi osoittautui halu liittyä mukaan Venäjän sisällisotaan hyökkäämällä Pietariin. Se hanke päättyi lopulta tasavaltalaiseen perustuslakiin 17.7.1919 ja sen perusteeella uuden presidentti K.J. Ståhlbergin valintaan Suomen presidentiksi 25.7.1919.

Yleiskuva