Tällä sivulla on medioiden seurantaa

Perjantai 13.6.2014 klo 06.12

Se Suomi, jossa Antti Herlin haluaa jatkossakin asua, pitää huolta vähäosaisista ja muualta tulleista. Ja huolehtii suhteistaan Venäjään.

Antti Herlinin mukaan Venäjä-suhteet on pidettävä kunnossa.

Koneen pääomistaja Antti Herlin puhui eilen Suomen Sotaveteraaniliiton liittojuhlassa Oulussa. Talouselämän nokkamiehen esittämäksi puhe oli sisällöltään ja tyyliltäänkin poikkeuksellisen.

Herlin lainasi puheensa aluksi Urho Kekkosen kirjoitusta sotavuodelta 1943. Siinä silloinen nouseva poliitikko kiitti kansakunnan vaikeina aikoina osoittamaa kasvavaa paineensietokykyä, moraalia: "Että jaksetaan kestää. Ja mikäli mahdollista: että jaksetaan kestää iloisella mielellä."

Tuo Kekkosen ohje ja kannustus on Herlinin mielestä ajankohtainen nytkin, kun taloustaantuma jatkuu ja "sotavuosiemme vihollinen on taas otsikoissa".

Vaikka Ukrainan kriisi on nostanut turvallisuuspoliittista keskustelua, Herlin kehotti pitämään mielessä, että yksi ei muutu:

- Meillä on pitkä maaraja Venäjän kanssa.

Suomi on EU:n rintamassa, mutta meidän on pidätettävä itsellämme oikeus tulkita EU:n Venäjä-politiikkaa. Tarvitaan siis selkärankaa, jonka varassa Suomi voi omia etujaan vaalien tehdä ratkaisuja muuttuvissa tilanteissa.

- Suomettua emme enää halua, mutta suhteet Venäjään on tietenkin pidettävänä hyvinä. Uskon johtajiemme tähän kykenevän.

Suvaitsevaisuus voitti

Herlin analysoi myös Suomen asemaa viime sotien vaihtelevissa käänteissä, milloin Neuvostoliittoa vastaan, milloin natsi-Saksan rinnalla tai sitä vastaan.

- Mielestäni nuo sodat käytiin todellakin myös vapauden ja suvaitsevaisuuden puolesta, ääriliikkeitä vastaan, hän tulkitsi.

- Olemme aina olleet vapautta rakastava mutta myös perusolemukseltamme suvaitsevainen kansakunta. Sotien jälkeinen aika opetti meille vielä lisää suvaitsevaisuutta, kun piti oppia tulemaan toimeen entisen vihollisen kanssa.

Suomettumisen aika

Lapsuusmuistojen kautta Herlin pääsi puhumaan "suomettumisen" ajasta, "jossa oli hyvät ja huonot puolensa". Erityisen hyvät ne olivat Kone Oy:lle, joka hyötyi idänkaupasta ja monopoliasemastaan hissien ja nostureiden viennistä Neuvostoliiton vaativimpiin rakennuskohteisiin.

- Tämä kauppa oli yksi mahdollistaja Koneen laajentumisessa länteen. Neuvostokaupan katteilla ostettiin toimintaa Länsi-Euroopasta.

Idänkauppa toi paljon työtä suomalaisille ja sitä saavat menestyksestään kiittää myös monet muut nykyhetken suurimmat suomalaisyritykset.

Huolta vähäosaisista

Meidän on Herlinin mielestä syytä kantaa huolta maamme ja maanosamme nykyisestä kehityksestä, kun ääriliikkeet menestyvät monissa EU-maissa.

- Avoimesti rasistiset yksilöt saivat paljon ääniä Suomessakin, muutamissa muissa Euroopan maissa tilanne on paljon vakavampi.

Puheen loppu oli Herlinin omien arvojen ja arvostusten avoin tunnustus:

- Hyvät sotaveteraanit, minun Suomeni, jonka vapaudesta teitä vielä kerran kiitän ja jossa haluan asua, kunnioittaa tuota vanhaa viisautta (arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin). Siinä Suomessa pidetään huolta vähäosaisista. Siinä Suomessa saavat eri taustaiset ihmiset elää pelkäämättä, eikä se ole yhden totuuden maa. Sen poliittinen järjestelmä saattaa aika ajoin vaikuttaa tehottomalta, ja moni asia tuntuu menevän huonoon suuntaan. Mutta kuulijat, viimeksi mainittu on hinta siitä, että Suomessa otetaan kaikki kansalaiset huomioon, ja tämä hinta kannattaa maksaa.

13. kesä, 2014